Vaikka karavaanarielämää voikin viettää ympärivuotisesti, on kesäkausi monelle karavaanarille kuitenkin se tärkein. Huhtikuuhun mennään jo kovaa kyytiä, ja moni on ryhtynyt tekemään suunnitelmia tulevan kesän varalle. Onkohan tänä kesänä luvassa yksi pitkä reissu, vai monta lyhyempää? Tai onkohan kenties kausipaikka varattu tutulta leirintäalueelta?
Vaihtoehtoja on paljon, mutta kaikkia yhdistää yksi seikka: perille pääsee vain jos ajoneuvo on kunnossa.
Talviteloille laittamisessa on syytä olla huolellinen, ja sama pätee myös keväällä tehtävään käyttöönottoon. Huolellisesti suoritettu käyttöönotto pidentää ajoneuvon käyttöikää ja ehkäisee ongelmien syntymistä.
Kevääseen kuuluu pesua ja huoltoa!
Ensimmäinen tehtävä keväällä on ajoneuvon ulko- ja sisäpesu. Sisäpesusta ei toisaalta ehkä kannata puhua, sillä sisätiloissa ei kannata vedellä lotrata – kostea liina toimii parhaiten.
Seuraava tehtävä onkin hurauttaa lähimpään Caravanlandian toimipisteeseen vuosihuoltoa suorittamaan. Ammattilaisen tekemä vuosihuolto maksaa noin 200-300 euroa. Tällä panostuksella saa varmuuden siitä, että kaikki todellakin toimii, eikä matkantekoa tarvitse keskeyttää ikävien sattumusten vuoksi.
Joitakin huoltotoimenpiteitä voi jokainen karavaanari toki hoitaa itsekin, mutta moni seikka saattaa tällöin jäädä huomaamatta. Tiesitkö esimerkiksi, että matkailuvaunun renkaiden maksimikäyttöikä on kymmenen vuotta, vaikka kulutuspintaa olisikin jäljellä? Rengas nimittäin kovettuu, eikä pitoa enää ole.
Panostus huoltoon lisää turvallisuutta
Matkailuautojen ja -vaunujen huolto vaatii monipuolista osaamista. Ajoneuvoille tehdään perushuolto sekä tarkistetaan muun muassa sähkölaitteet, valot, vetopäät, iskunvaimentimet, renkaat ja suojakumit. Tärkeänä turvallisuutta edistävänä seikkana on myös kaasulaitteiden tarkastus ja huolto.
Muutaman sadan euron panostus parantaa siis sekä karavaanarin että muiden tiellä liikkujien turvallisuutta. Tein itse ja säästin satasia -mentaliteettia kannattaa mieluummin hyödyntää jossakin muussa kohtaa. Kannattaa myös muistaa, että ammattilaisen tekemät vuosihuollot pitävät huolen siitä, että ajoneuvon arvo on hyvä myös mahdollisessa myyntitilanteessa.
Jos sinulla on tarve matkailuauton huollolle tai korjaukselle, tutustu huoltopalveluumme tarkemmin: Huolto – Caravanlandia.
P.s. Tiesitkö, että Caravanlandian Lempäälän toimipisteessä on mm. isot ajoneuvonostimet, joilla voidaan nostaa vaunut ja telialustaisetkin asuntoautot huoltoja ja korjauksia varten. Lisäksi meillä onnistuu ns. alustahuollot ja korjaukset (öljyhuollot, jakopäät, ilmastointihuollot, vetokoukkujen asennukset jne.) peruscaravanhuollon lisäksi. Meidän kautta myös matkailuajoneuvojen kolarikorjaukset. Lue täältä lisää.
Kauas olemme tulleet niistä ajoista, kun konttorin työtuolissa istuminen oli itseisarvo, tai tae siitä, että työt tosiaan tulee tehtyä. Sen huomasimme viimeistään silloin, kun koronapandemia ajoi meidät konttoreilta kotityöpisteille. Alkushokin ja totuttelun jälkeen varmasti moni huomasi, että työtä voi ihan hyvin tehdä muuallakin kuin työnantajan fyysisen katon alla.
Pikkuhiljaa me kotikonttorirotat uskaltauduimme avaamaan henkiset sälekaihtimemme ja varovasti kurkata, mitä se ulkomaailma voisi tarjota. Jotkut siirtyivät tekemään etätöitä mökille ja osa ulkomaille mutta suurin osa jatkoi kuitenkin työpisteen siirtelyä keittiön, olohuoneen ja työhuoneen välillä.
Mutta miksi tyytyä kotinurkkiin, kun tarjolla on koko maailma? Kaikki me tiedämme, että uudet ympäristöt inspiroivat ja saavat luovuuden kukkimaan. Mikä olisi sen parempaa kuin rullailla uusiin maisemiin ja pystyttää konttori sinne, minne ikinä huvittaakaan juuri silloin jäädä? Onnea siis teille, jotka olette jo ymmärtäneet valjastaa matkailuajoneuvonne etätyöpisteiksi!
Etätyö uudenlaista vapautta – kotona ja tien päällä
Etätöiden tekeminen jossain muualla kuin kotona on hyvä ratkaisu monestakin syystä. Uskallan väittää, että työtahti on paljon ripeämpi silloin, kun sivusilmällä näkee vaikkapa maaseudun avaria maisemia pyykkivuorten tai tyhjentämistä vailla olevan tiskikoneen sijaan.
Realiteetit on tietysti huomioitava. Perheellisen on hankala lähteä kovinkaan kauas, jos lapset on haettava päiväkodista ja iltapäiväkerhosta viimeistään viideltä. Siinä ei Ranskan maaseuduista ehdi paljoa haaveilla, mutta hienoja ja inspiroivia ympäristöjä löytyy onneksi lähempääkin. Ja lasten lomien aikaan voi lähteä oikeasti aistimaan ulkomaiden tunnelmaa.
Digitaalisuus ja ergonomia
Yksi tärkeä etätyötä helpottava asia on toimiva ja turvallinen verkkoyhteys. Onneksi tähän pulmaan on tarjolla monen monta ratkaisua. Verkon voi jakaa esimerkiksi omasta älypuhelimestaan, vaihtoehtoisesti voi hankkia liikkuvan laajakaistayhteyden tai liittyä vaikkapa leirintäalueen verkkoon.
Yksi kompastuskivi monen etätyötä tekevän arjessa on työergonomia. Töitä tehdään milloin minkälaisessa asennossa niin, että vuorotellen puutuvat hartiat, niska, kädet ja jalat. Hyvä työergonomia on otettava huomioon myös matkailuajoneuvossa työskenneltäessä. Onneksi monissa ajoneuvoissa on vakiovarusteena korkeussäädettävät pöydät, jolloin ergonomisen työpisteen rakentaminen mahdollistuu. Caravanlandian toimipisteistä löytyy paljon ajoneuvoja, joita voi käydä vaikkapa koeistumassa ennen ostopäätöksen tekemistä!
Taukojen pitäminen on toinen tärkeä hyvinvointia lisäävä asia, ja mikäs sen parempaa kuin hilpaista lounastauolla tai kahvitauolla pienelle metsälenkille, jos sellaisen läheisyyteen on ajoneuvonsa sattunut parkkeeraamaan.
Löydätkö sinä itsesi ylläolevasta tekstistä? Siirryitkö kenties pysyvämmin tekemään etätöitä pandemian myötä? Löysitkö itsesi kenties matkailuajoneuvosta etäilemästä? Kerro meille ja lähetä tarinasi media@caravanlandia.fi
P.s. Lempäälän uusi toimipisteemme on nyt auki ja avajaisia juhlitaan koko viikko 21.-27.3.2022. Lisää tietoa verkkosivullamme ja sosiaalisessa mediassa.
Suomi voitti juuri päättyneissä Pekingin olympialaisissa ensimmäistä kertaa kultaa miesten jääkiekossa. Voittaneen tiimin vahvuuksiksi on mainittu monessa yhteydessä eri kentällisten tasaisuus, jokaisen pelaajan kyky kantaa vastuu “oman ruudun pitämisestä” ja koko joukkueen yhteen hiileen puhaltaminen – niin pelaajat, valmentajat kuin huoltajatkin.
Meillä Caravanlandialla on myös huipputiimi, jossa kaikki tukevat toisiaan eri tilanteissa. Olemme kasvaneet vuosien aikana yhteen ja rakentaneet vahvan yhteisen arvomaailman.
Nyt olemme uuden edessä kun tiimimme tuplautuu uuden toimipisteen avautuessa Lempäälään 4.3. Meitä on nyt enemmän, ja olemme uudenlaisen tiimimallin edessä. Se on samalla haastavaa mutta antaa myös suuren mahdollisuuden kasvaa vieläkin vahvemmaksi.
Erkka Westerlundin opeilla eteenpäin
Jotta olisimme vieläkin parempi huipputiimi, kutsuimme huippuvalmentaja Erkka Westerlundin kertomaan meille oppeja ja vinkkejä tiiminrakentamisesta. Hän myös teetti tiimille Firstbeat työkykykartoituksen, jossa selvitetään yksilön stressistä palautumista.
Erkka on yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista valmentajista, joka on valmentanut sekä Suomen Leijonia, että Junnuleijonia aina 1980-luvulta lähtien. Valmennushommien lisäksi Erkka on toiminut myös Jääkiekkoliitossa useammassa johtotehtävässä, sekä Suomen Urheiluopiston rehtorina ja toimitusjohtajana Vierumäellä.
“Olen valmennusurani aikana nähnyt, että huippu-urheilun ja työelämän vaatimukset ihmisille ovat hyvin samankaltaiset”, sanoo nykyisin johdon- ja tiimityön valmentajana toimiva Erkka. Hänen mielestään nykyään jo ymmärretään, että ihmiset ovat yritysten suurin voimavara.
– Hyvinvointi on keskeisessä asemassa, jotta nämä voimavarat saadaan käyttöön. Johtaminen suuntautuukin tulevaisuudessa enemmän ihmisen johtamiseen tai voisi jopa sanoa ihmisen oman elämän johtamiseen, siten, että ihminen oppii myös palautumaan stressistä.
– Pystymmekö huolehtimaan hyvästä kunnosta, riittävästä levosta, terveellisestä ravinnosta ja elämäntavoista? Entä voimmeko henkisesti hyvin? Tunnistammeko me omat henkiset voimavaramme ja osaammeko kehittää niitä”, kysyy Westerlund.
Kymmenien valmentajavuosien ja tuhansien urheilijoiden aikana Erkalle on valikoitunut tärkeimmiksi voimavaroiksi sisäinen motivaatio, asenne, itseluottamus, vastuullisuus sekä suoritustunne. Näiden avulla Caravanlandiakin tiimi ammentaa itselleen voimaa uuteen kasvuunsa ja ihan jokaisen tiimijäsenen hyvinvoinnin tueksi.
P.s. meidän Firstbeat tulokset olivat aivan huippuluokkaa!
Helsingin Messukeskukseen tammikuuksi suunnitteilla olleet Caravan 2022 -messut siirtyivät koronatilanteen vuoksi myöhempään ajankohtaan, joten lipun ostaneet eivät sittenkään päässeet aistimaan uusien matkailuajoneuvojen uudenkarheaa tuoksua.
Se on harmi, sillä moni matkailuajoneuvon ostoaikeissa oleva haluaa nimenomaan tutustua ajoneuvoihin kädestä pitäen – availla kaappeja, tutustua pohjaratkaisuun, koeistua sängyt ja istuma-alueet ja muuten vain tunnustella minkälainen fiilis ajoneuvon sisällä on.
Mutta ei hätää. Vaikka messut siirtyivät, pääsevät matkailuajoneuvokuumetta potevat silti tutustumaan uusiin ja käytettyihin ajoneuvoihin, sillä niitähän löytyy yllin kyllin Caravanlandian Kokkolan toimipisteestä – ja pian myös uudesta Lempäälään avattavasta toimipisteestä, jonka ovet aukeavat 4.3. Uusi toimipisteemme aivan Ideaparkin läheisyydessä on muuten avautuessaan Suomen suurin matkailuajoneuvokeskus.
Mitä haluamme matkalla, mitä arvostamme matkailuajoneuvoissa?
Keväthuumaa podetaan jo myös Euroopassa, missä karavanaarit pystyvät lähtemään liikkeelle varhemmin kuin meillä talvisessa Pohjolassa. Edustamamme Erwin Hymer Groupin (EHG) tekemä karavan-trendejä tutkiva kysely kertoo tuoreeltaan millaisia me karavaanarit, niin kokeneet kuin tulokkaat, olemme ja mitä arvostamme. Karavaanaus onkin koko Euroopassa nostanut suosiotaan pandemiarajoitusten hankaloittaessa matkojen suunnittelua. Meitä yhdistää moni asia mikä tekee meistä suuren eurooppalaisen yhteisön.
Eurooppalaisten karavaanareiden arvostetuimmat ominaisuudet matkailuajoneuvoissa ovat EHG:n tutkimuksen mukaan suuret säilytystilat, mukavat istuma-alueet sekä hyvä eristys.
Nämä korreloivat hyvin niiden tulosten kanssa, jotka kertovat, että matkailijat haluavat reissuillaan rentoutua, tutustua nähtävyyksiin sekä tehdä pieniä retkiä leirintäalueen lähistöllä. Mukaan on mahduttava polkupyöriä, retkivarusteita, vaatetusta, kenkiä, grillaustarvikkeita, pihakalusteita ja muuta välineistöä.
Riittävästä eristyksestä nauttivat erityisesti he, jotka ovat uskaltautuneet kokeilemaan matkailuajoneuvoja talvimatkailumielessä. Talvimatkailu on kyselyn mukaan varsinkin nuorten matkaajien mieleen, ja kuten Caravanlandian asiakastarinoistakin voi lukea, toimivat ne tukikohtana monenlaisille reissaajille. Moni lapsiperhe on käyttänyt matkailuajoneuvoja majoituspaikkanaan esimerkiksi laskettelureissujen aikana. Mikäs sen parempaa kuin päästä pitkän laskupäivän päätteeksi nauttimaan kaakaota lämpimien vällyjen alle?
EHG:n tekemä tutkimus osoittaa myös, että matkailuvaunut ovat eteläisessä Euroopassa ylivoimaisesti suosituimpia matkailuajoneuvoja. Skandinavian maissa tien päällä nähdään puolestaan enemmän matkailuautoja. Nähtäväksi jää, kuinka nopeasti retkeilyautot nostavat sijoitustaan tuolla listalla. Näitä kaikkia muuten löytyy Caravanlandian tarjonnasta. Kurkkaa tänne: Ajoneuvohaku
Löydätkö omat arvostuksen aiheesi kyselyn tuloksista vai onko jotain muuta mitä itse pidät tärkeänä karavaanauksessa? Kerro meille ja lähetä se media@caravanlandia.fi
P.s. Lisää Lempäälän toimipisteen avautumisesta ja avajaistapahtumista pian verkkosivullamme ja sosiaalisessa mediassa.
Tämäkin vuosi on alkanut pandemian merkeissä, ja kalenterista saa jälleen pyyhkiä pois sinne toiveikkaana suunnitellut konserttikäynnit, tapahtumat, tapaamiset ja reissut. Pettymyksiä pettymysten perään, voisi joku sanoa, sillä onhan suuri osa kansasta viettänyt joululomansa joko karanteenissa tai viltin alla viruen. Uskaltaakohan sitä pian enää edes suunnitella mitään, kun ei enää jaksaisi pettyä?
Karavaanarielämää viettävät ovat sen sijaan onneksi pystyneet pitää kiinni suunnitelmistaan. Asuntovaunun tai -auton kanssa voi matkata minne vain ilman että ylimääräisiä kontakteja ulkopuolisiin syntyy. Moni onkin hyödyntänyt tätä mahdollisuutta ja reissannut läheistensä kanssa ympäri maita ja mantuja. Uusien paikkojen ja maisemien näkeminen ja kokeminen auttaa jaksamaan, vaikka ympärillä oleva maailma olisikin myllerryksessä.
Mihin sinä haluaisit matkata tänä vuonna? Haluatko kokea lähimatkailun huumaa kierrellen omia lähiseutujasi yöpyen milloin missäkin jännittävässä kohteessa?
Vai haluatko kenties vetäytyä matkailuajoneuvoinesi luonnon siimekseen marjastaen ja sienestäen luonnon herkut talteen?
Tai miltä kuulostaisi ulkomaanmatka koronaturvallisesti omassa matkailuajoneuvokuplassa vaikkapa Norjan Lofooteille, jonka maisemat salpaavat hengen?
Vai lähdetkö sittenkin perheinesi rantalomalle salaiselle ja syrjäiselle merenrannalle, jossa päivät kuluvat vesileikkien merkeissä, ja illat matkailuajoneuvossa pelejä pelaten ja yhteisestä ajasta nauttien?
Siinäpä muutama idea, jotka uskallat kirjata tussilla kalenteriin – mikään ei voi näitä estää.
Koronan takia myös etätöiden tekeminen on yleistynyt entisestään. Etätöitä ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tehdä kotona keittiön pöydän ääressä, vaan niidenkin kanssa voi lähteä seikkailulle! Omien työnteon rutiinien rikkominen ei välttämättä ole huono juttu, vaan se voi päinvastoin avata täysin uudenlaisen tilan luovuudelle ja uuden kehittämiselle.
Meillä Caravanlandialla vuosi 2021 oli monella tavoin valmistautumista vuoteen 2022, joka tuo mukanaan suuria muutoksia uuden toimipisteen avautumisen myötä. Maaliskuussa Lempäälän Realparkiin avautuva toimipiste sijaitsee aivan Ideaparkin läheisyydessä, ja palvelee uusia ja vanhoja asiakkaita hyvällä ja reilulla asiakaspalvelulla – aivan kuten Kokkolankin porukka.
Olemme valmiita tukemaan sinua uuden karavaanivuoden suunnittelussa ja unelmiesi toteuttamisessa!
Kun alkuvuodesta 2020 valtiot ympäri maailmaa alkoivat nopeasti leviävän koronapandemian takia sulkemaan rajojaan, nousi monen matkailuauton omistajan mieleen terveysasioiden lisäksi myös huoli siitä, miten ulkomaan matkojen kävisi jatkossa.
Onneksi karavaanareiden tapa matkustaa on varsin itsenäistä ja kontaktit ulkopuolisiin pystyy pitämään helposti lähes kotiolosuhteita vastaavalla tasolla, joten viimeistään kevään muuttuessa kesäksi alkoi monella karavaanarilla tehdä mieli jälleen tien päälle.
Tästä seurasikin lähes ennennäkemätön karavaanariharrastuksen suosion nousu, joka on näkynyt varsinkin kotimaan matkailun suosion kasvuna nyt jo reilun vuoden ajan.
Kupla mahdollistaa matkailun
Kun keväällä 2020 koronan ensimmäinen aalto alkoi helpottamaan, aloittivat monet maat Suomi mukaan luettuna poistamaan rajaliikenteen rajoituksia. Suomi yhdessä Baltian maiden Viron, Latvian ja Liettuan kanssa muodostivat oman matkailukuplansa, jonka sisällä matkustaminen oli mahdollista ilman karanteeneja ja koronatestejä.
Niinpä mekin vaimoni kanssa varasimme laivaliput Helsingistä Tallinnaan heti heinäkuun alkuun ja päätimme lähteä virkistämään noin kymmenen vuoden takaisia muistoja lomailusta Baltiassa. Viime vuosina Baltia oli jäänyt meillä lähinnä kauttakulkuväyläksi etelään Välimeren maihin matkustettaessa, vaikka Baltiasta löytyykin monenlaista koettavaa ja nähtävää.
Itämeren tuulisilla rannoilla
Laivamatkan jälkeen Tallinnaan saavuttuamme ajelimme monilta aiemmilta reissuilta tuttua Via Balticaa alaspäin Riianlahdelle Latviaan, minne majoituimme Tüjan kylään Camping Jūrasdzeņiin. Koronasta huolimatta muutama saksalainen ja puolalainenkin karavaanari oli löytänyt tiensä samalle leirintäalueelle, mutta enimmäkseen matkailijat olivat joko suomalaisia tai baltteja.
Viihtyisä Jūrasdzeņi sijaitsee aivan Itämeren rannalla, joten auton ikkunasta avautui kaunis näköala Riianlahdelle, missä leijalautailijat nauttivat suotuisista merituulista aivan leirintäalueen edustalla.
Riianlahden raikkaat tuulet tarjoavat leijasurffaajille mahtavat kyydit.
Baltia tarjoaa monenlaista
Aikamme raikkaista merituulista ja merenrantakävelyistä nautittuamme päätimme lähteä ajelemaan sisämaahan, josta toivoimme löytävämme hieman helteisempää keliä ja uusia nähtävyyksiä.
Ensimmäisellä kerralla Baltiassa matkaillessamme noin 10 vuotta sitten tutustuimme Latviassa pääkaupunki Riian lisäksi esimerkiksi Siguldan alueeseen, mistä jäi positiivisina muistoina mm. Turaidan linna ja Siguldan köysiradalla matkustaminen. Näitä kohteita voikin yhä suositella kaikille Latviaan matkustaville, mutta tällä kerralla suunnittelimme panostavamme enemmän naapurimaa Liettuaan, joka oli aiemmilla matkoilla jäänyt turhankin vähälle huomiolle.
Historiaa Trakain linnassa
Riianlahdelta ajelimme ensin alemmas Latviaan ja Bauskan jälkeen Liettuan rajan ylitettyämme suuntasimme reittimme kohti Liettuan järvialuetta, missä majoituimme Camping Slenyjeen Galvé-järven rannalle. Kauniin järven toiselta puolelta avautui näkymä alunperin 1300-luvulla rakennettuun Trakain linnaan, minne lähdimme tutustumaan polkupyörillä heti seuraavana päivänä. Linnaan päästyämme löytyi selitys sille, miksi keskiaikainen linna näytti kaikissa valokuvissa niin virheettömältä. Linnakierroksella nimittäin selvisi, että linna oli rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana käytännössä täysin uusiksi kivi kiveltä, joten ei ihme, että se vaikutti kuin vastavalmistuneelta. Linnakierroksella vierailijoille esiteltiin Liettuan historiaa ja linnan museo tarjosikin mielenkiintoisia yksityiskohtia liettualaisten hallitsijasukujen ja aatelisten elämästä.
Trakain linna seisoo uljaana saaressa keskellä Liettuan järvialuetta.
Vilnassa kaupunkikävelyllä
Linnaan tutustuttuamme ajelimme Trakaista lyhyen, vain vajaan 30 kilometrin matkan, Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan, missä leiriydyimme Vilna City Campingille, joka on lähinnä muutaman yön yöpymiseen soveltuva aidattu asfalttiparkkipaikka keskellä teollisuusaluetta. Paikka sopii kuitenkin hyvin lyhyelle pysähdykselle, jonka aikana ehtii käydä tutustumassa Vilnan kaupunkiin, sillä leirintäalueelta on hyvät julkiset kulkuyhteydet läheiseen kaupungin keskustaan. Niinpä itsekin nousimme City Campingin lähellä paikallisbussiin ja noin 20 minuutissa olimme jo kävelemässä kohti Vilnan historiallista keskustaa.
Trakain linnan museossa pääsee ihailemaan entisaikojen aatelisten elämäntyyliä.
Ensikertalaisille Vilnassa kävijöille kaupunki näyttäytyi oikein viehättävänä historiallisena paikkana. Nautimme kävelyretkemme aikana edullista ja maistuvaa riistaruokaa eräässä Vilnan vanhimmista ravintoloista ja esimerkiksi vanhat juutalaiskorttelit ja useat vanhat kirkot tekivät meihin suuren vaikutuksen.
Vilnan vanhan kaupungin keskiaikaisilla kaduilla on kiva tunnelma.
Kuuman kaupunkipäivän jälkeen mieli alkoi tehdä jälleen rannikon raikkaisiin tuuliin, joten päätimme suunnistaa seuraavana päivänä tuolta Valkovenäjän rajaseudulta jälleen aurinkoiselle Itämeren rannikolle.
Tarujen mukaan itse Napoleon Bonaparte ihastui sotaretkellään Venäjälle niin kovasti Vilnan Pyhän Annen kirkkoon, että halusi siirrättää rakennuksen kivi kiveltä Pariisiin.
Itämeren hiekkadyynit ja Liettuan Riviera
Yksi Liettuan erikoisimpia matkailunähtävyyksiä on Kuurinkynnäs, joka on kapea pitkulainen niemimaa, jonka pohjoisosa kuuluu Liettualle ja eteläosa Venäjän Kaliningradin alueeseen. Aikoinaan Saksan Itä-Preussiinkin kuulunut alue on erityisen kuuluisa hiekkadyyneistään.
Rannikolle saavuttuamme ajoimme läpi Klaipedan kaupungin, josta Kuurinkynnäs alkaa, mutta päätimme sitten etsiä majoituksen Palangan kaupungista muutaman kymmenen kilometriä pohjoisempaa, josta löysimme mukavan pienen leirintäalueen nimeltä Camping at the Sea.
Muutaman seuraavan päivän ajan vietimme jälleen nauttien koirakävelyistä loputtoman tuntuisilla rannikon hiekkadyyneillä. Kävimme myös pyöräretkellä Palangan keskustassa ja rantakadulla, missä tunnelma oli kuin missä tahansa Välimeren lomakohteessa katusoittajineen ja rantabaareineen. Pistäydyimme myös kuuluisalla puoli kilometriä pitkällä laiturilla Palanga Pierillä, mikä tuntui houkuttelevan kovasti myös muita matkailijoita paikalle.
Noin puolen kilometrin mittainen Palanga Pier -laituri on yksi Palangan suosituimmista nähtävyyksistä.
Palangassa kävimme myös ihailemassa Tiškevičiain palatsia ja sitä ympäröivää kasvitieteellistä puutarhaa. Näyttävän puiston kukkaistutuksineen on suunnitellut ranskalainen arkkitehti Édouard François André 1800-luvun lopulla ja tunnelma tuolla puutarhassa olikin kuin suoraan ranskalaisen aatelispalatsin tiluksilta.
Tiškevičiain palatsissa Palangassa pääsee nauttimaan ranskalaiseen tyyliin rakennetuista upeista puutarhoista.
Liepāja on sekoitus rappiota ja nykyaikaa
Palangan seudulta Baltian kierroksemme jatkui rannikkoa pitkin pohjoiseen Latvian puolelle, missä pysähdyimme seuraavaksi BB-Campingiin Liepājan rannikkokaupungin lähistölle. Pienen sisämaan järven rannalla sijaitsevan BB-Campingin yhteydessä on mm. wakeboarding-vaijeriratoja sekä muita kaapeliliukuratoja ja monenlaista touhuttavaa lapsille ja lapsenmielisille.
Leirintäalueen ulkopuolella järven rannoilla on muutamia uimarantoja ja onneksi löysimme järven rauhallisemmasta osasta poukaman, missä pääsimme käyttämään koiriamme uimassa aamuisin ja iltaisin.
Liepājan lähes loputtomilla hiekkarannoilla voi viettää mukavaa rantalomaa.BB Campingin lähellä hieman Liepājan keskustan ulkopuolella voi rantaelämästä nauttia myös sisämaan järvellä.
Teimme leirintäalueelta polkupyöräreissun myös itse Liepājan kaupunkiin, josta jäi meille hieman ristiriitainen kuva. Liepājaa voisi kuvailla vanhaksi satamakaupungiksi, jossa hienojen ja vastikään kunnostettujen pitsihuviloiden vierellä lahoaa joskus kauan sitten upeiksi tehtyjä rakennuksia, jotka ovat päässeet vuosien saatossa todella surkeaan kuntoon. Keskiverto liepājalainen kerrostalo näyttää siltä, että uutta maalia tai muutakaan remonttia ei ole tehty sitten neuvostoajan päättymisen. Toisaalta kaupungin keskustassa näkyy hienoja hotelleja ja jopa huippumodernia liikerakentamista, mutta juuri tämän takia kaupungin yleisilme on varsin ristiriitainen.
BB Campingin wakepark tarjoaa kaikille halukkaille mahtavat vauhdit veden päällä.
Liepājasta palailimme heinäkuun kolmannella viikolla takaisin Tallinnaan, mistä laivakyyti palautti meidät kotimaahan ja kohti pohjoisessa odottavaa kotikaupunki Oulua. Koko reissu sujui ongelmitta normaaliin tapaan huolellista koronahygieniaa ja tarvittavia turvaetäisyyksiä noudattaen.
Liepājasta löytyy toinen toistaan upeampia viime vuosisadan alun pitsihuviloita.
Korona on uusi normaali
Viime kesän Baltian matkasta jäi jälleen mukavat muistot. Parhaimmillaan Baltiasta löytää viehättävän sekoituksen vanhaa kulttuuria ja historiaa, uudempaa neuvostovallan aikasta rappiota sekä huippunykyaikaa ja kaiken tämän voi löytää monissa paikoissa ainoastaan päätään eri suuntiin kääntämällä.
Mahtavaa olikin, että pääsimme keskellä korona-aikaa reissuun, vaikka itse tauti jatkoikin olemassaoloaan ja nosti taas myöhemmin päätään uudempien aaltojen myötä. Viime kesänä rokotuksista ei vielä ollut apua matkustamiseen, mutta tätä kirjoitellessa alkaa vaikuttamaan siltä, että täyden rokotussarjan myötä karavaanimatkailu ulkomaillekin avautuu jälleen. Koronan kanssa täytyy vain opetella elämään ja näin kattavien rokotusten kautta ulkomaatkin avautuvat vähitellen kaikille karavaanareille.
Teksti ja kuvat: Jouni Ylisuutari
Jutun kirjoittaja on aktiivinen karavaanari, innokas valokuvaaja ja intohimoinen matkailun harrastaja. Hänen ympäri maailmaa ottamiaan valokuvia löytyy osoitteesta: www.facebook.com/kaunistavaloa
Viimeisten kymmenen vuoden ajan olemme vaimoni kanssa matkustaneet joka kesä matkailuautollamme eteläiseen Eurooppaan nauttimaan takuuvarmasta lämmöstä, kauniista maisemista ja uusista kokemuksista. Näillä matkoilla esim. Italia, Slovenia, Kroatia ja Ranska ovat tulleet meille tutuiksi, mutta jostakin syystä eräät Kaakkois-Euroopan maat ovat jääneet näiden perinteisempien matkakohteiden varjoon.
Vuoden 2017 keväällä seuraavaa matkakohdetta miettiessä päätimme unohtaa nuo tutut matkakohteet ja valitsimme kesän kohteeksi entisen itäblokin maihin kuuluvan Romanian.
Olimme muutaman edellisvuoden tapaan lähdössä liikkeelle kahden pariskunnan ja kahden asuntoauton seurueella ja Romania oli meille kaikille täysin ennenkokematon matkakohde. Oikeastaan ainoat asiat mitä tiesimme maasta etukäteen olivat sen entisen diktaattorin Nicolae Ceausescun hirmuhallinto sekä kauhuelokuvista tutut Transilvanian vampyyritarinat. Niinpä lähdimme heinäkuun puolivälissä Oulusta kohti Romaniaa avoimin ja odottavaisin mielin.
Transilvania
Historiallinen alue Romanian keskiosan ylängöllä
Väkiluku n. 7,3 miljoonaa
Kuuluisimmat kaupungit: Cluj-Napoca, Timisoara, Brasov, Oradea, Sibiu ja Târgu Mureș
Ylänköilmaston alue, jossa kesäpäivät kuumia ja yöt viileitä
Transilvaniasta löytyy kaunista luontoa, hurjaa historiaa ja upeita linnoja.
Via Baltica vie etelään edullisesti
Kesälomamme matkareitiksi valitsimme ajamisen Via Balticaa pitkin Tallinnasta Baltian maiden lävitse alas Puolaan ja siitä Slovakian sekä Unkarin kautta Romaniaan.
Nykyisin liikkuminen Via Balticalla sujuu varsin leppoisasti ja liikennekulttuuri on viime vuosien aikana kehittynyt kovasti takavuosiin verrattuna. Kun ottaa vielä huomioon itäisen Euroopan edulliset polttoaineen hinnat, niin Via Baltica on mielestämme kaikista mielekkäin reitti itäiseen Eurooppaan matkustettaessa. Ajomatka Tallinnasta etelään sujuikin reippaassa tahdissa ja neljässä päivässä olimme jo Romanian naapurimaassa Unkarissa Egerin seudulla.
Lepotauko lämpimissä kylvyissä
Sovimme jo kotimaassa ennen liikkeelle lähtemistä, että pidämme ajamisessa muutaman päivän lepotauon Unkariin päästyämme. Meillä oli mukavia kokemuksia aiemmilta matkoiltamme Unkarin thermal-kylpylöistä, joten päätimme jälleen etsiä reitin varrelta jonkin mukavan pikkukaupungin, jossa polskisimme mineraalipitoisissa vesissä ja samalla pääsisimme rentoutumaan sopivaan lomatunnelmaan.
Egerin kaupungin lähistöltä löysimme Bogács-nimisen kylän, jossa majoituimme varsin suositun kylpylän leirintäalueelle aivan uima-altaiden viereen.
Unkarilaisissa thermal-kylpylöissä riittää tungosta kesäisin. Kuvassa eräs Bogács-kylpylän viileän veden altaista.
Suomessa yleisesti käytössä olevat neljän metrin turvavälit piti tällä leirintäalueella suosiolla unohtaa, sillä jos yrittikin jättää hieman etäisyyttä seuraaviin majoittujiin, niin kylpyläreissulta palatessa joutui todennäköisesti huomaamaan, että pieneenkin rakoon oli sillä välillä saattanut ilmestyä uusi asuntovaunu tai teltta. Jokainen uusi majoittuja yritti luonnollisesti päästä mahdollisimman lähelle mineraalivesialtaita, joten lopputulos oli se, että kaikki matkailuautot ja -vaunut sekä teltat olivat leirintäalueen nurmikoilla sikin sokin sekamelskassa alle metrin etäisyyksillä toisistaan.
Lämpötila Unkarissa oli heinäkuun loppupuolella jo reilusti yli kolmessakymmenessä asteessa, joten neljä päivää lämpimistä ja välillä myös viilentävistä kylvyistä nautiskeltuamme olimme jälleen valmiita jatkamaan matkaa kohti reissun pääkohdetta Romaniaa.
Neljän metrin turvaetäisyyttä ei noudateta unkarilaisilla leirintäalueilla.
Tieverkon kunto asettaa haasteita
Unkarista Romanian puolelle päästyämme huomasimme nopeasti, että romanialaisten maanteiden kunto vaihtelee todella paljon aina virheettömistä monikaistaisista moottoriteistä jopa huonosti kynnettyjä perunapeltoja muistuttaviin kinttupolkuihin. Itse opimme tämän kantapään kautta heti ensimmäisen ajopäivän aikana, kun annoimme navigaattorin johdattaa meidät vuoristoa ylittävälle suorimmalle reitille ilman, että selvitimme edessä olevien teiden kuntoa mistään etukäteen.
Transilvania sijaitsee keskellä Romaniaa ylängöllä, joten sinne päästäkseen on noustava ylös monta sataa metriä korkeille kukkuloille. Lyhin reitti ei ainakaan meidän tapauksessa ollut läheskään se nopein ja helpoin reitti, vaan jouduimme pujottelemaan tuntitolkulla vesisateen liukastamilla ja tietöiden hidastamilla vuoriston pikkuteillä. Onneksi ehdimme kuitenkin juuri ennen pimeän tuloa ensimmäiseen majoituspaikkaamme Camping Ledoon Cincis-järven rannalle.
Matkanteon vaikeudesta viisastuneina etsimme seuraaviksi ajopäiviksi internetistä sivun, josta löytyi lähes reaaliaikainen tieto Romanian tieverkoston tietöistä ja yleisestä kunnosta. Sen avulla seuraavat reittivalinnat Romaniassa onnistuivatkin huomattavasti ensimmäisen ajopäivän huonokuntoisten serpentiiniteiden valintaa jouhevammin.
Romanialaisessa tieliikenteessä kulkevat yhä sulassa sovussa sekä autot että hevosvankkurit.
Vampyyritarinat tuovat turisteja
Transilvania tunnetaan ympäri maailmaa irlantilaissyntyisen Bram Stokerin Dracula-romaanin ansiosta. Kauhuromaanin päähahmo Dracula pohjautuu 1400-luvulla Romaniassa vaikuttaneeseen ruhtinas Vlad Tepesiin, joka sai julmuutensa ansiosta lisänimen Vlad Seivästäjä.
Romanialaiset ovat osanneet hyödyntää kreivi Draculan tarinaa matkailussa tehokkaasti ja niinpä lähes jokaisessa alueen kaupungissa on rakennuksia tai linnoja, jotka tarujen mukaan liittyvät edes kaukaisesti jotenkin Vlad Seivästäjän elämään. Näimme retkillämme esimerkiksi kylttejä, joissa väitettiin Draculan syntyneen jossain talossa ja toisaalla taas oli linnoja, joissa Dracula oli ollut tarinasta riippuen joko vankina tai vangitsijana.
Transylvanian suosituimmissa matkakohteissa riittää turisteja ympäri maailmaa. Esimerkiksi pääkaupunki Bukarestista kuljetetaan päivittäin bussilasteittain kansainvälisiä turistiryhmiä tutustumaan Dracula-tarinoihin liittyviin linnoihin Transilvanian ylängölle.
Nyt mua viedään linnasta linnaan
Romania on yksi Euroopan edullisimpia matkailumaita ja esimerkiksi leirintäalueiden majoitusmaksut ovat moniin maihin verrattuna todella halpoja. Hunedoaran kaupungin lähellä sijaitsevassa Camping Ledossa yhden leirintäyön hinta oli noin 7 euroa. Valitsimme Camping Ledon siksi, että se sijaitsee kätevästi lähellä upeaa Corvinin linnaa, jonne teimme leirintäalueelta päiväretken edullisesti paikallisen taksin kyydillä. Mahtava linna on ehdottomasti vierailun arvoinen kohde ja yllättäen siellä oli tuntuvasti vähemmän turisteja kuin huomattavasti vaatimattomamman oloisessa Draculan ”virallisessa” linnassa Branissa.
Branin linna mainostaa itseään ainoana oikeana Draculan linnana. Linna houkuttelee matkailijoita Romaniaan ympäri maailmaa.
Tutustuttuamme Hunedoaraan ja Corvinin linnaan siirryimme Brasovin kaupungin lähellä sijaitsevaan Branin kylään, jossa majoituimme Vampire Camping -leirintäalueelle. Branin linna on yksi Romanian suosituimmista matkakohteista, joten linna ja sen ympäristö suorastaan kuhisi matkailijoita ja matkamuistorihkaman myyjiä. Itse linna ei Corvinin linnan jälkeen enää erikoisemmin sykähdyttänyt, mutta tarjosi kuitenkin ihan mielenkiintoisen kurkistuksen alueen historiaan. Todella suositussa matkakohteessa myös leirintäalueen majoitushinnat sekä ravintoloiden ruokailukustannukset olivat paljon lähempänä normaalia keskieurooppalaista tasoa.
Monipuolinen matkailumaa
Transilvanian draculamyytin lisäksi Romania tarjoaa matkailijalle paljon muutakin nähtävää ja koettavaa. Maasta löytyy useita kiinnostavia keskiaikaisia kaupunkeja ja aika tuntuu jotenkin pysähtyneen varsinkin maaseudulla liikuttaessa.
Vietimme lomallamme muutaman päivän Sighisoaran keskiaikaisen kaupungin kapeisiin katuihin, ikivanhoihin muureihin ja toreihin tutustellen. Viehättävä transilvanialainen kaupunki hurmasi meidät kauneudellaan ja vuosisatojen patinoimilla rakennuksillaan.
Romania on yhä myös maa, jossa on aivan normaalia, että maantiellä autojen seassa tulevat vastaan maanviljelijän ohjastamat perinteiset hevosvankkurit. Tällaista ei enää näe juurikaan muualla Euroopassa.
Luonto on lähellä Romaniassa
Karpaattien vuoret sopivat luontomatkailusta ja vaeltamisesta kiinnostuneille ja tarjoavat mahdollisuuden tutustua erääseen Euroopan harvoista vielä luonnontilaisista metsäisistä vuoristoalueista. Itse nousimme linnakierrosten jälkeen kondolihissillä Bustenin vuoristokaupungista ylös Etelä-Karpaatteihin kuuluville Bucegi-vuorille.
Ylhäällä vuorten huipulla yli kahden kilometrin korkeudessa pääsimme ihailemaan upeiden maisemien lisäksi kuuluisia Babelen kivimuodostelmia, jotka ovat myös eräs Romanian suosituimmista turistinähtävyyksistä. Nuo sienimäiset valtavat kivimuodostelmat ovat muodostuneet vuosituhansien aikana eroosion vaikutuksesta erikoisiksi luonnon synnyttämiksi taideteoksiksi vuorten huipulle.
Sade ja tuuli ovat synnyttäneet Babelen erikoiset kivimuodostelmat vuorten huipulle vuosituhansien aikana.
Kaikkea ei ehdi yhdellä reissulla
Mustanmeren rannikko Romaniassa on myös oivallinen rantakohde, joka tarjoaa kesäisin mahtavat mahdollisuudet uimiseen ja rantaelämään. Itse päätimme kuitenkin jättää Mustallemerelle saakka ajamisen jollekin toiselle reissulle, sillä pelkästään Transilvaniassa tuntui riittävän ihan kylliksi koettavaa yhdelle vajaan neljän viikon reissulle. Kaikkea ei kuitenkaan yhdellä lomalla ehdi millään näkemään, joten päivälämpötilan alkaessa nousta sietokykymme rajoille elokuun alussa päätimme kääntää karavaanimme keulan takaisin kohti pohjoista.
Kotimatkalla pysähdyimme jälleen kylpylään Tiszaújvároksessa Unkarissa, missä uiskentelimme parin päivän ajan tällä kerralla lähinnä viileissä altaissa, sillä ulkolämpötila liikkui päivisin jo hurjissa lähes 40 asteen lukemissa. Kotimaahan palasimme tuttua tulomatkan reittiä mukaillen ja perillä kotimaassa olimme onnistuneesta matkasta tyytyväisinä elokuun toisella viikolla.
Teksti ja kuvat: Jouni Ylisuutari
Matkakertomus julkaistu alunperin Caravanlandia-lehdessä
