Kari Vainarin matkassa – Karavaanarin termit tutuiksi

Caravantieteiden dosentti auttaa terminologian kanssa.

Matkailuajoneuvoharrastus vilisee erilaisia termejä. Varsinkin harrastuksen vastikään aloittaneille alan erikoissanasto saattaa olla hieman epäselvää. Caravantieteiden dosentti Kari Vainari, c.t.d. onkin iloksemme lupautunut vastaamaan muutamiin lukijoittemme esittämiin alan termejä koskeviin kysymyksiin. Dosentilta voit myös jatkossa kysyä sähköpostitse kaikesta karavaanariharrastukseen liittyvästä lähettämällä tiedustelut sähköpostilla osoitteeseen caravandosentti@netti.fi

Yö- vai päiväkaasua?

Nimimerkki ”Maarit Multialta” kertoo viestissään, että perheen ensimmäisellä karavaanimatkalla asuntovaunun lämmitykseen käytettävä kaasu oli loppunut leirintäalueella keskellä yötä ja tuore karavaanariperhe oli herännyt siihen, että kaikilla oli ollut tosi kylmä. Loppuyö oli kulunut kaikkien mahdollisten peittojen alla kylmästä hytisten. Aamulla heidän vaihtaessaan täyttä kaasupulloa tyhjän tilalle naapurivaunun kokeneemmat karavaanarit olivat naureskelleet Maaritin perheelle ja vihjailleet, että aloittelijoille oli myyty vahingossa päiväkaasua. Nyt Maarit uteleekin dosentilta, missä sellaista kaasua on myynnissä, joka toimii hyvin myös yökäytössä?

Arvoisa ”Maarit Multialta”. Ensinnäkin dosentti on tosi iloinen, ettette vilustuttaneet pahemmin itseänne, vaikka kaasu pääsikin loppumaan kesken yöunien. Toiseksi olette tainneet joutua lievän juksailun kohteeksi. Ei ole nimittäin olemassa erillistä yö- tai päiväkaasua, vaan kaikki myynnissä oleva nestekaasu sopii ympärivuorokautiseen käyttöön. Dosentin vinkki onkin se, että kannattaa asentaa autoon tai vaunuun automaattinen kaasupullonvaihtaja ja huolehtia siitä, että mukana on siihen kytkettynä aina täysi varapullo kaasua, niin vastaavaa kaasun loppumista kesken yöunien tuskin pääsee enää tapahtumaan.

Minkä väristä on harmaavesi?

Nimimerkki ”Pentti Pudasjärveltä” ihmettelee asuntoautonsa likavesisäiliöstä tulevan veden väriä. Hän muistelee auton myyjän puhuneen jotain harmaasta vedestä ja harmaavesisäiliöstä, mutta Pentin säiliöstä tuleva vesi on kirkasta ja korkeintaan siinä on hieman vaaleaa vaahtoa. Pentti haluaakin tietää, mistä tässä on kyse?

Arvoisa ”Pentti Pudasjärveltä”. Matkailuajoneuvojen likavesisäiliötä kutsutaan yleisesti harmaavesisäiliöksi. Välttämättä säiliöstä pois laskettava vesi ei kuitenkaan ole väriltään harmaata, vaan se voi olla sinne lavuaarien kautta lasketuista nesteistä ja aineista riippuen esimerkiksi täysin kirkasta tai vaikkapa juuri vaaleaa vaahtoa sisältävää, jos pesualtaassa on esimerkiksi pesty tiskejä tai vaikkapa hampaita runsaasti vaahtoavalla pesuaineella. Toisaalta jos auton lavuaareihin on laskettu esim. kahvinporoja, voi likavesi olla hyvinkin tummaa. Dosentti kehottaakin Penttiä seuraamaan sitä, mitä auton viemärijärjestelmään lasketaan ja näin huomaamaan sen, kuinka voi helposti itse vaikuttaa ”harmaan” veden väriin.

Onko markiisi jotain hienostelua?

Nimimerkki ”Liisa Lappajärveltä” on lähestynyt dosenttia uuden matkailuautonsa varusteluun liittyvällä kysymyksellä. Autoa tilatessa Liisa pyysi myyjää toimittamaan auton sellaisella varustuksella, että mukana on myös auringolta suojaava ulosvedettävä katos. Tilausvahvistuksessa mainitaan kuitenkin vain markiisi, joka tuo Liisan mieleen jotakin aatelisiin viittaavaa. Nyt Liisaa pelottaakin, että tuliko autoon tilattua joku hienosteluhärpäke.

Liisa hyvä. On aivan turhaa hermoilla vähän oudolta kuulostavan sanan ”markiisi” kanssa. Hieman jaloltakin kuulostavalta nimestään huolimatta karavaanarit eivät markiisista puhuessaan tarkoita perinteistä eurooppalaista herttuan ja kreivin väliin jäävää aatelisarvoa. Useimpien mielessä tuskin on myöskään ranskalainen filosofi Markiisi de Sade, jonka nimestä on johdettu sana sadismi. Markiisi nimittäin tarkoittaa matkailuajoneuvoissa yksinkertaisesti mekanismin avulla uloskelattavaa aurinkovarjoa, joka suojaa leiriydyttäessä auton tai vaunun edustaa myös sateelta. Niinpä tilaus vaikuttaa olevan ainakin markiisin osalta todennäköisesti kunnossa. Dosentti toivottaakin runsaasti onnea uudelle autolle!

Takatukijalat käyttöön?

Nuoripari ”Peksu ja Paula Pieksämäeltä” ovat lähettäneet dosentille sähköpostin, jossa he kummastelevat kommentteja, joita ovat saaneet viime kesänä useammallakin leirintäalueella majoittuessaan. Nuorta pariskuntaa on kuulemma varsin kiivaasti kehoitettu hankkimaan matkailuautoonsa takatukijalat. Aiempina kesinä moisia kommentteja ei ole kuulunut, mutta kun vasta avioitunut pariskunta vaihtoi viime keväänä vanhan pienen asuntoautonsa uudempaan ja edeltäjäänsä paljon pidempään malliin, alkoivat kommentitkin. Onpa muutama ihminen tullut sanomaan suoraan pariskunnalle, että nyt tuo antennien heilutus saa riittää. Nuoripari ihmetteleekin kovasti mistä tässä on oikein kyse ja onko heidän tosiaan hankittava autoonsa jotkut erikoiset tukijalat?

Arvoisat ”Peksu ja Paula Pieksämäeltä”. Dosentilla on varsin vahva käsitys siitä, mistä tässä on kyse. Uusi matkailuautonne lienee sen verran edellistä autoa pidempi, että uuden auton peränylitys on kasvanut sellaiseen mittaan, joka aiheuttaa pysähdyksissä ollessa auton sisällä liikuttaessa niin voimakkaan auton keinahtelun jousien varassa, että leirintäalueella naapuritkin sen huomaavat. Tämä ei ole kuitenkaan millään tavalla vakavaa tai vaarallista. Takatukijalat toki vakauttavat tarvittaessa matkailuajoneuvoja ja monet sellaiset asennuttavatkin jälkikäteen, jos ne eivät kuulu vakiovarustukseen. Millään tavalla pakollista tämä ei toki myöskään ole, mutta monet kokevat, että ruoanlaitto ja monet muut arkiset toimet sujuvat mukavammin, kun auto ei heilahtele joka liikkeestä. Dosentti kehottaakin teitä harkitsemaan takatukijalkojen tarpeellisuuden pelkästään omien tarpeittenne mukaan. Dosentti neuvoo myös teitä jättämään saamienne kommenttien kaltaiset huomautukset omaan arvoonsa ja nauttimaan rauhassa karavaanariharrastuksen kaikista iloista.

Tässäpä oli muutama vinkki helpottamaan karavaanariharrastuksen ensiaskeleita. Kilometrien lisääntyessä harrastuksen termit tulevat varmasti tutummiksi ja asiat tuntuvat helpommilta ja selkeämmiltä. Lopuksi dosentti tahtoo kiittää lehden lukijoita erittäin oivallisista kysymyksistä ja toivottaa samalla kaikille karavaanareille aurinkoista kevättä ja turvallisia kilometrejä!

Kari Vainari
caravantieteiden dosentti, c.t.d.

Kari Vainarin matkassa – Karavaanarin kymmenen käskyä

Caravantieteiden dosentti Kari Vainari, c.t.d, on kasannut kaikkien karavaanarien iloksi ja opastukseksi kymmenen käskyn kokoelman, jonka avulla pääsee mukavasti alkuun karavaanariharrastuksessa. Kokeneemmat karavaanarit voivat myös näiden kymmenen käskyn avulla tarkastella suhtautumistaan rakkaaseen harrastukseensa. Dosentti haluaa myös huomauttaa, ettei kaikkia käskyjä kannata noudattaa ihan kirjaimellisesti, vaan niitä on hyvä soveltaa pienen harkinnan mukaan sopivasti oman elämänsä karavaanimatkailuun.

1. Sinä olet karavaanari ja matkailu on harrastuksesi

Karavaanimatkailu on ehdottomasti yksi parhaimmista ja hauskimmista harrastuksista. Sen lisäksi, että tapaat sen avulla uusia ihmisiä, koet erilaisia elämää rikastuttavia kokemuksia ja näet vaihtuvia maisemia eri maissa, voit vapaasti yhdistää karavaanimatkailun lähes mihin tahansa toiseen harrastukseen. Karavaanimatkaillessa voit vaikkapa vaellella luonnossa, urheilla, valokuvata, liikkua koiraharrastuksissa tai esimerkiksi vaikkapa mököttää yksin puskaparkissa suon reunalla, jos sinusta siltä tuntuu. Vain mielikuvituksesi on rajana. Ja tietysti lompakko. Karavaanimatkailu ei nimittäin välttämättä ole se kaikista halvin harrastus, mutta toisaalta elämän parhaille asioille on yleensä turhaa laittaa hintalappua.

2. Muista tervehtiä toista karavaanaria

Mikään ei riemastuta tien päällä liikkuvaa karavaanaria niin paljon kuin vastaantulevasta matkailuajoneuvosta reippaasti singahtavan käsitervehdyksen näkeminen. Jos kuitenkin vastaantuleva harrastetoveri ei jostain syystä nostakaan kättänsä yhteenkuuluvaisuuden merkiksi, niin yritä olla vihastumatta tästä hänelle. Voihan hyvinkin olla, että kartturin paikalla istuva puoliso antoi juuri ratkaisevalla hetkellä kuljettajalle elintärkeitä ajo-ohjeita tai takapenkillä istuvalla perheen kuopuksella lurahti löysät housuun, joten kuljettajan keskittymiskyky kädenheilutteluun pääsi hetkellisesti herpaantumaan moisten pienten häiriötekijöiden ansiosta.

3. Opeta muillekin kiireetön elämänfilosofia

Mihinpä sitä karavaanarilla olisi lomalla kiirettä? Taaksesi voi alkaa vähitellen kertymään jonoa, mutta jos kerran sinulla ei ole kiire mihinkään, niin eipä tarvitse olla muillakaan. Jos takaasi kuikkivat peijoonit meinaavat vielä mennä ohitse seuraavan ohituskaistan kohdalla, niin ainahan voit ottaa siinä kohti pienet leikkimieliset kiihdytyskisat. Näin saat helposti opetettua muillekin autoilijoille karavaanarien kiireetöntä elämänasennetta ja muutkin oppivat ajelemaan turhia hötkyilemättä. Halutessasi voit vielä liimata tarran matkailuajoneuvosi perään, josta takanasi köröttelevät voivat ilokseen lukea jonkun hauskan sutkautuksen, kuten esimerkiksi: ”Olen hidas, mutta edelläsi” tai ”Karavaanari – aina tiellä”.

4. Älä turhaan himoitse lähimmäisesi matkailuajoneuvoa, puolisoa tai sisäfilettä

Kesä on kauneimmillaan, aurinko paistaa täydeltä terältä ja olet juuri saapunut leirintäalueelle, laittanut leirin pystyyn ja makkarat grilliin tirisemään. Nautiskelet kaikessa rauhassa markiisin varjossa ensimmäistä oluttasi ja sitten viereiselle tontille saapuu joku nousukaskaravaanari uutuuttaan kiiltävällä telivehkeellään uuden itseään puolta nuoremman puolisonsa kanssa. Kesäidyllisi häiriintyy pahasti viimeistään siinä vaiheessa, kun elvistelijä ruuvaa punaviinipullon auki, kilistelee kiiltävillä kristallilaseilla nuoren matkaseuralaisensa kanssa ja alkaa grillaamaan herkullisen näköistä sisäfilettä.
Rauhoita kuitenkin mielesi ja koita kestää. Halutessasi voit toki palauttaa elvistelijän takaisin maanpinnalle huomauttamalla hänelle sopivassa tilanteessa, että sinä sentään liikut omalla, kokonaan maksetulla vehkeelläsi sen sijaan, että pröystäilisit rahoituslaitoksen omistamalla velkavankkurilla. Voit myös mainita, että oma kymmeniä vuosia mukana kulkenut ja hyvin koulutettu puolisosi vastaa helposti vähintäänkin kahta-kolmea nuorempaa matkaseuralaista muutenkin kuin pelkästään ulkomitoiltaan. Aivan suoraan ei toki kannata sännätä naapurin grillin luo laukomaan yllä kuvatun kaltaisia totuuksia, vaan esimerkiksi leirintäalueen yleinen saunavuoro on varsin suotuisa paikka tämän kaltaisille kalustovertailuille.

Käytetty Matkailuauto Caravanlandia
Suomen monipuolisin valikoima matkailuautoja ja asuntovaunuja – Tervetuloa!

5. Pidä huoli turvaväleistä

Leirintäalueille majoittuessasi älä päästä ketään tai mitään neljää metriä lähemmäksi matkailuajoneuvoasi. Turvaetäisyyden ylläpitäminen on sitä tärkeämpää, mitä etelämpänä Euroopassa matkailet. Meitä skandinaaveja huomattavasti tiiviimpään elämänmenoon tottuneet keski- ja eteläeurooppalaiset kun tuppaavat väkiselläkin pystyttämään telttansa tai ajamaan asuntovaununsa aivan tappituntumalle. Turhat tunkeilijat voit toki karkoittaa kätevästi ottamalla matkoillesi mukaan noin 50 kiloisen vartiointitehtäviin koulutetun taistelukoiran ja jättämällä sen yöksi murisemaan matkakotisi ulkopuolelle. Jos perheessäsi on koira-allergiaa, niin huonosti ruokittu ja sopivan kiukkuiseksi ärsytetty puolisokin saattaa toki ajaa saman asian.

6. Muista tyhjentää vessa ajoissa

Kemiallisen vessan tyhjennys ei ole yleensä karavaanarien mielipuuhaa. Jos vessa on kuitenkin jo valmiiksi lähes täynnä illalla ennen nukkumaan menoa, niin se kannattaa käydä tyhjentämässä hyvissä ajoin ennen pimeän tuloa. Mikään ei nimittäin ole niin epämiellyttävää puuhaa, kuin lähteä kesken unien tyhjentämään yön pimeyteen vessan säiliötä pelkän taskulampun valossa. Jos ja kun kuitenkin unohdat tyhjentää säiliön valoisan aikana, niin varustaudu yötyöhön vähintäänkin hengityssuojalla, suojahanskoilla ja kumisaappailla, sillä tähän, kuten moneenkin muuhun touhuun karavaanarihommissa pätee sanonta: ”Roiskuuhan se, kun rapataan”.

7. Muista pyhittää lepopäivä

Karavaanireissuilla päivämatkat saattavat monesti venyä pitkiksi sekä ajallisesti että ajettujen kilometrien osalta. Niinpä välillä on hyvä pysähtyä ja pyhittää muutama päivä lepäämiseen sekä voimien keräämiseen. Mikään ei tuhoa rentoa lomafiilistä ja matkailunautintoa niin tehokkaasti kuin keskenään väsyneinä tappelevat tenavat, kiukkuisena mököttävä puoliso ja umpiväsynyt, silmät ristissä tietä tuijottava kuljettaja. Yhdenkin päivän lepäämisen jälkeen matkan tekeminen maistuu taas paljon paremmalta ja koko matkaseurue jaksaa jälleen katsella ohivilistäviä maisemia auringonkukkien kultaamien karavaanarilasien läpi aivan uudella innolla.

8. Kuuntele aina reittiohjeita

Riippumatta siitä onko käytössäsi satelliittipaikannukseen perustuva nykyaikainen navigaattori vai vieressäsi istuva, vanhaa lähes puhkikulunutta karttaa tavaava kartanlukija, kannattaa sinun silti aina kuunnella sieltä kuuluvia reittiohjeita. Kuljettajan tehtävänä on aina toki soveltaa kuulemiaan ohjeita siten, ettei joudu ajamaan esim. yksisuuntaista katua väärään suuntaan tai nostelemaan kadun yllä roikkuvia pyykkejä sivuikkunoista ajettuaan ohjeiden vastaisesti täysin sopimattomalle reitille.

9. Laske tukijalat alas

Matkailuajoneuvojen tukijalat on tehty käyttöä varten. Tukijalkojen ansiosta liedellä kiehuva täysi pottukattila ei pääse loiskumaan yli, vaikka joku liikkuukin autossa tai vaunussa ruoanlaiton aikana. Tukijalkojen ansiosta leirintäalueen muiden majoittujien on myös mahdotonta arvailla johtuuko matkakotisi antennin rytmikäs heiluminen puolison aerobic-jumpasta vai kuumasta lemmenhetkestä makuuosastossa. Tukijalat kannattaa toki muistaa nostaa myös takaisin ylös ennen liikkeelle lähtemistä, sillä useimmat leirintäalueet eivät erityisesti arvosta kynnöspeltoa, jonka alasjääneet tukijalat alueelta poistuessa aiheuttavat.

10. Lopeta karaoken laulaminen ajoissa

Karaokeharrastus on todella suosittua karavaanarien keskuudessa. Laulamaan pääsee mm. monien leirintäalueiden ravintoloissa. Ovatpa jotkut innokkaimmat hankkineet jopa omat karaokelaitteet matkailuajoneuvoihinsa. Mutta vaikka laulatkin omasta mielestäsi tosi upealla äänellä ja hyvin taidokkaasti kaikkia kappaleita, niin yritä ottaa silti toisetkin ihmiset huomioon. Saman illan aikana kolmatta kertaa hoilattu ”Kotiviini” alkaa aika nopeasti etikoitumaan, joten sinun kannattaa miettiä taputtavatko kuuntelijat kädet punaisina esityksellesi vai ainoastaan sen takia, että toivoisivat sen loppuvan nopeasti. Joka tapauksessa laulaminen on viisainta lopettaa viimeistään silloin, kun leirintäalueella alkaa järjestyssääntöjen mukainen hiljaisuus.

Näiden kymmenen käskyn pohjalta dosentti toivottaa kaikille karavaanareille iloisia matkakilometrejä ja turvallista matkaa!

Kari Vainari
Caravantieteiden dosentti, c.t.d