No niin, arki on taas saapunut töiden ja muiden menojen kera, ja se on itse asiassa ihan mukavaa. Syksyssä on aina uuden alun tuntua ja se tuo arkeen usein pienen ryhtiliikkeen – se saattaa pitkän kesäloman jälkeen olla ihan tarpeen.
Aika nopeasti käy kuitenkin niin, että sormet ryhtyvät kuin vahingossa hapuilemaan hakukoneiden hakukenttiin sanoja kuten ”parhaat kaupunkikohteet”, ”lämpimät matkakohteet lokakuussa” ja ”turvallinen kaukokohde”. Orastava matkakuume kutittelee mahanpohjassa ja tuo samalla mukanaan jaksamista pimeneviin syyspäiviin ja -iltoihin. Suunnitteleminen on yksi matkailun parhaita puolia. Silloin saa mielikuvitus ja seikkailumieli lentää yhtä aikaa.
Viime aikaiset maailman käänteet ja niiden mukanaan tuoma epävarmuus saattavat aiheuttaa matkaa suunnitteleville harmaita hiuksia. Mielessä saattaa pyöriä monenlaisia kysymyksiä: Entä jos sairastumme juuri kun olimme suunnitelleet lähtevämme? Entä jos matkakohde ei olekaan lokakuussa enää turvallinen? Uskallammeko ostaa matkan, jos emme jostain syystä pääsekään lähtemään?
Lennot ja majoitukset maksavat yleisesti ottaen melko paljon, ja ovat monelle matkaajalle suuri panostus. Pitkään säästettyjen rahojen ei toivoisi lentävän kuin tuhka tuuleen sairastumisen tai muiden vastoinkäymisten myötä.
Mutta mitä jos ette ostaisikaan lentolippuja, ette varaisi kalliita majoituksia ettekä näiden myötä hakkaisi matkan aikatauluja kiveen? Entä jos lähtisitte matkaan juuri silloin kun haluatte, kun olette terveitä, ja kun tilanne maailmalla näyttää turvalliselta?
Tämähän onnistuu tietenkin oman matkailuajoneuvon avulla. Suunnitelmia voi tehdä, kohteita voi tutkia ennakkoon, yöpymispaikkoja voi etsiä ja laukutkin voi pakata. Lähdön ajankohdalla ei kuitenkaan ole väliä, voitte painaa kaasua viikolla 36 tai 41, tai vaikka vasta ensi keväänä, jos siltä tuntuu. Ei paineita, ei stressiä, eikä pakkoa.
Mihin sitä sitten lähtisi? Kalastamaan Pohjois-Norjaan? Kulttuurikohteita kiertämään Keski-Eurooppaan? Sienestämään ja marjastamaan erämaahan? Shoppailemaan? Luontoretkeilemään? Sukuloimaan? Mahdollisuuksia löytyy kaikille!
Sopivan matkailuauton löydät meiltä: Mikäli haluat kysyä ajoneuvoista ja niiden valinnasta lisää, niin ota meidän ystävälliseen Caravanlandian myyntitiimiin yhteyttä Kokkolassa puh. 050 505 4005 tai Lempäälässä puh. 050 415 0330
Matkailuajoneuvoyritys Caravanlandia vahvistaa toimintaansa uudella omistuksella ja toimipisteellä
Lehdistötiedote • 21. kesäkuu, 2021 • Kokkola
Kokkolalainen matkailuajoneuvoliike Caravanlandia Oy on tehnyt osakekaupan, jolla laajennetaan yrityksen omistajapohjaa. Entiset omistajat säilyttävät edelleen pääomistajuuden. “Haluamme toimintaamme kehittämällä kasvattaa Caravanlandiasta lähimatkailun merkittävän toimijan ja vastuullisen vaikuttajan. Samalla haluamme viedä asiakaspalvelumme myös muualle Suomeen avaamalla uuden toimipisteen”, kertoo Antti Tokola, Caravanlandia Oy:n toimitusjohtaja. Omistusjärjestelyjen yhteydessä vahvistetaan myös nykyistä hallitusta. Uusiksi jäseniksi on kutsuttu yrittäjä ja sijoittaja Heikki Hildén ja finanssialalla pitkään toiminut Erkki Rämä. Hallituksen puheenjohtajaksi on nimitetty yrittäjyys- ja johtajuusasiantuntija Jari Nenonen, jonka tausta on kansainvälisessä kaupassa ja viennissä. “Olemme saaneet kasvuamme vauhdittamaan suomalaisen sijoittajaryhmän, jolla on vahva ja pitkä kokemus liike-elämän huipulla. Uudella omistusrakenteella saadaan yritykseen mukaan strategista osaamista tukemaan toiminnan kasvua ja laajentumista kotimaan markkinoilla”, taustoittaa Tokola. Uusi omistusjärjestely ei aiheuta mitään muutoksia nykytoimintaan ja organisaatioon. Asiakaspalvelu laajenee Suomessa – uusi toimipiste Lempäälään
Caravanlandian tarina alkoi vuonna 2005, kun poliisina työskennellyt Antti Tokola perusti entisen kollegansa kanssa yrityksen, joka myi alkuun henkilöautoja sekä matkailuvaunuja. Perustajat näkivät, että Kokkolan alueella oli selvästi tilausta hyvän palvelun matkailuautokaupalle. Vuonna 2007 osakkaaksi tuli nykyinen myyntipäällikkö Janne Luokkala. Tänään Caravanlandia työllistää 21 kokoaikaista ja 4 osa-aikaista työntekijää Kokkolassa ja sen liikevaihto oli yli 21 Meur vuonna 2020. Toiminnan vahvan kasvun turvin laajentumisnäkymät kattavat nyt koko Suomen. “Olemme avaamassa vuoden 2022 alussa uuden toimipisteemme Lempäälään, mistä asiakkaamme löytävät matkailuautojen ja -vaunujen myynti-, vuokraus- ja huoltopalvelut, ja uuden tarvike- ja varaosamyymälän. Tavoitteemme on säilyttää saavuttamamme korkea asiakastyytyväisyys niin nykyisten kuin uusienkin asiakkaiden parissa”, kertoo Antti Tokola, jonka luotsaama yritys palkittiin viime vuonna Kokkolan Vuoden Yrityksenä. Caravanlandian tarjonta vahvistuu jatkossa myös uudella tuotemerkillä kun se aloittaa Hymerin matkailuajoneuvojen maahantuonnin syksyllä 2021, mallivuoden 2022 alkaessa. Entuudestaan Caravanlandia edustaa Erwin Hymer Groupiin kuuluvia saksalaismerkkejä Bürstneriä, Dethleffsiä ja Sunlightia.
“Hymerin myötä meillä on jatkossa edustuksessa premium-luokan tuoteperhe, josta löytyy laaja valikoima etenkin Mercedeksen tekniikalle rakennettuja retkeily- ja matkailuautoja.”, sanoo Tokola.
Matkailuautoilu mahdollistaa matkailun ja harrastamisen ympärivuotisesti
Myyntipäällikkö Janne Luokkala Caravanlandiasta kertoo matkailuautoilun suosion näkyneen jo ennen korona-aikaa. “Entistä enemmän arvostetaan aikatauluista vapaata matkailua, jossa suunnitelmat voivat muuttua päivittäin. Näitä ominaisuuksia arvostetaan yhtä lailla eri ikäryhmissä niin matkailuauton tai -vaunun hankkivien parissa”, kertoo Janne Luokkala. Pandemia on aiheuttanut kuitenkin yhden asiakaskunnan osalta selvää kasvua. “Perinteisten matkailuautoilijoiden joukkoon ovat liittyneet nuoret perheet, joiden kohdalla korona on muuttanut lomasuunnitelmia ja jonnekin halutaan perheen kanssa lähteä. Liikkeellä onkin selvästi enemmän ensikertalaisia karavaanareita.” Suosituimpia matkailuautoja ovat tällä hetkellä ns. puoli-integroidut mallit, joissa ei ole erillistä, ulospäin näkyvää alkoviosaa. Haluttuja ovat myös erilaiset retkeilyautot, vuokrattuna tai itselle ostettuna. Pääasia on päästä liikkeelle. Matkailuautoilussa nähdäänkin paljon mahdollisuuksia kotimaan matkailun edelleen kehittämisessä. “Matkailuautolla pystyy liikkumaan ympärivuotisesti ja monipuolisesti. Monelle se on mökin vaihtoehto mutta myös tapa toteuttaa harrastamista, mikä vaatii useilla paikkakunnilla vierailua ja yöpymistä”, pohdiskelee Luokkala matkailuautoilun mahdollisuuksia. “Tällä sektorilla olisi hyvä eri toimijoiden rohkeasti yhdessä miettiä, miten voimme kotimaisia matkailijoita ja myös tänne muualta tulevia paremmin palvella monimuotoisesti yhdistäen erilaisia liikkumisen ja majoittumisen muotoja ja niihin liittyviä palveluja.”
Suomi on kestävän matkailuautoilun maa
Vuonna 2021 tammi-toukokuussa rekisteröitiin 1491 uutta matkailuajoneuvoa, mikä on 42% enemmän kuin viime vuonna. Pelkästään uusia matkailuautoja on rekisteröity toukokuun loppuun mennessä 1003 kpl.
Suomi onkin merkittävä matkailuautomaa koko Euroopan mittakaavassa – 106 autoa per 10 000 asukasta, mikä on suurin määrä Euroopassa. Antti Tokola näkeekin matkailuautoilussa suuria mahdollisuuksia lähivuosina. “Uskomme, että tulevaisuudessa näemme innovatiivista tuotekehitystä matkailuautoissa ja -vaunuissa, jolla saamme käyttäjiksi vielä lisää uusia karavaanareita.”
Kotimaanmatkailu, kestävä kehitys ja ekologisuus olivat nousevia trendejä jo ennen koronaepidemian puhkeamista. Karavaanarit voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa suuresti matkustamisen ympäristöystävällisyyteen, oli sitten kyseessä ajoneuvoon valittavat pienemmän sähkönkulutuksen led-valot tai lomalla kertyvien jätteiden kierrättäminen. Lentomatkailu on saanut kilpailijakseen ekologisemman ja edullisemman matkailuautoilun varsinkin nuorempien matkaajien keskuudessa.
– Tänä päivänä panostetaan paljon riippumattomuuteen ja omavaraisuuteen. Ekologisuus on tärkeää myös karavaanareille. Matkailuautolla liikkuminen on sinänsä jo ekoteko, kun vaihtoehtona on lentokoneella matkustaminen, pohtii Tokola.
Caravanlandia Oy lyhyesti Caravanlandia Oy on vuonna 2005 perustettu osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Kokkola. Sen pääasiallinen toimiala on matkailuautojen ja matkailuvaunujen myynti-ja huoltotoiminta. Tilikaudella 2020 Caravanlandia Oy:n liikevaihto oli 21,7 Meur ja sillä oli 21 kokoaikaista ja 4 osa-aikaista työntekijää. Vuonna 2020 Caravanlandia Oy palkittiin Kokkolan vuoden yrityksenä. Caravanlandia edustaa saksalaisen EHG Groupin tuotemerkkejä, joita ovat mm. Bürstner, Dethleffs, Hymer ja Sunlight. https://caravanlandia.fi
Caravanlandia palkittiin Kokkolan vuoden yrityksenä 2020
Caravanlandia Oy valittiin Kokkolan vuoden yritykseksi 2020 Kokkolan yrittäjät ry:n sekä Kokkolan kaupungin toimesta. Toimitusjohtaja Antti Tokola toteaa palkinnon olevan upea osoitus pitkäjänteisestä työstä yrityksen, mutta myös asuntoautomatkailun ja Kokkolan elinvoimaisuuden eteen.
15-vuotisjuhlavuottaan viettävä Caravanlandia Oy palkittiin Kokkolan vuoden yrityksenä 2020. Kokkolan Yrittäjien palkintoraadin perusteluissa todettiin, että Caravanlandia on onnistunut tekemään kasvua sekä tuloksessa että myynnissä ja pystynyt samanaikaisesti myös investoimaan – mikä osoittaa vahvaa liiketoiminnan hallintaa ja menestyvää yrittäjyyttä. Palkinnon ovat saaneet vuosien varrella mm. Apex Automation Oy, Oy Creamedia Ab, Oy Hur Ab ja Tyllis Oy Ab.
– Palkinto tuli täydellisenä yllätyksenä. Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Olli Lindqvistin puheluun vastatessani aavistin heti, että kyse jostakin palkinnosta. Tämä tunnustus oli erittäin mieluisa ja mieltä lämmittävä, Caravanlandian perustaja ja toimitusjohtaja Antti Tokola kertoo.
Caravanlandia Oy työllistää vuoden 2020 lopussa 17 vakituista työntekijää. Yritys myy uusia ja käytettyjä matkailuautoja sekä asuntoaunuja. Lisäksi Caravanlandia tarjoaa kokonaisvaltaisia matkailuautojen- ja vaunujen huoltopalveluja. Vaihdossa yritykselle kelpaa myös henkilö- ja pakettiautot, veneet, moottoripyörät ja -kelkat.
– Täytyy erityisesti muistaa, että tällaista yritystä ei tee yksi eikä kaksi henkilöä. Jokaisen työntekijän rooli ja panos ovat erittäin tärkeitä. Uuden työntekijän palkkaaminen on aina pitkän ja tarkan harkinnan tulos. Monet työntekijät ovatkin viihtyneet meillä pitkään, hän kiittelee.
Kokkolan Yrittäjät ry ja Kokkolan kaupunki palkitsivat Caravanlandian Kokkolan vuoden yrityksenä 2020
Poliisista kasvuyrittäjäksi: Caravanlandian tarina
Caravanlandian tarina alkoi vuonna 2005, kun poliisina työskennellyt Tokola perusti entisen kollegansa kanssa yrityksen, joka myi alkuun henkilöautoja sekä matkailuvaunuja. Perustajat näkivät, että Kokkolan alueella oli selvästi tilausta hyvän palvelun caravankaupalle. Aluksi yritystä pyöritettiin poliisin työn ohessa ja vuonna 2006 Tokola päätti yksin jäädä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Vuonna 2007 Janne Luokkala tuli yritykseen myös omistajaksi ja hänen vastuulla on nykyään myynnin ja markkinoinnin vetäminen.
– Kauppa lähti hienosti käyntiin ja oltuani ensin vuorotteluvapaalla ja sen jälkeen virkavapaalla yhteensä vuoden, päätin sanoa virkani irti ja ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi. Alkuvaiheessa kävi selväksi, että tulemme keskittymään matkailuajoneuvojen myyntiin, Tokola muistelee yrityksen alkuaikoja.
Caravanlandian 15-vuotisen taipaleen suurimpia käännekohtia ovat muutto vuonna 2007 Höyläämönkadulle, jossa yritys toimi aina vuoteen 2019 asti.
– Vuonna 2008 yrityksemme osti paikallisen Kokkolan Caravanhuollon, josta saimme osaavaa työvoimaa huoltopuolelle. Samana vuonna aloitimme Bürstnerin edustuksen. Vuonna 2010 starttasi myös Dethleffsin ja Sunlightin edustus.
Toimitusjohtaja Tokolan mukaan yrittäminen on jatkuvaa kehittymistä jokaisella osa-alueella. Muun muassa tuotetuntemus, henkilöstön hyvinvointi, järjestelmät, markkinointikanavat, verkkosivut ja palvelun merkitys ovat tärkeitä prioriteetteja vuosien varrella.
– Brändiajattelu on ollut meillä alusta asti voimakkaasti mukana ja olemmekin pyrkineet kehittämään positiivista mielikuvaa yrityksestä jatkuvasti, joka myös vastaisi todellisuutta. Kaikissa osa-alueissa olemme kehittyneet valtavasti – mutta aina pieni askel kerrallaan.
Caravanlandian kasvu näkyy numeroissa, mutta myös asiakastyytyväisyydessä
Caravanlandian liikevaihto on kasvanut alun noin miljoonasta vuoden 2020 noin 22 miljoonaan. Etenkin 2010-luvulla kasvu on ollut nopeaa. Henkilöstö on kasvanut alun kahdesta työntekijästä jo 17 vakituiseen sekä muutamaan osa-aikaiseen tekijään. Yrityksen ja alan tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä caravanmatkailu koetaan nykyään trendikkääksi ja nuorempi sukupolvi on selvästi innostunut alasta.
– Viime vuosien trendinä on ollut, että ihmiset haluavat nähdä ja liikkua enemmän, eikä mökkeily paikan päällä enää välttämättä miellytä. Asuntoautojen mukavuudet ovat lisääntyneet ja sekä matkailuautojen tekniikka että design ovat kehittyneet runsaasti, Tokola toteaa ja jatkaa:
– Esimerkiksi valaistuksen osalla led-tekniikka on tuonut lisää viihtyisyyttä. Runkorankenteissa ei useinkaan käytetä enää puuta ja rakenteet ovat pitkälti vettymättömiä. Moottorikoot ovat pienentyneet ja tehot sekä väännöt ovat kasvaneet. Ajomukavuus, lämmitysjärjestelmät, pohjaratkaisut, digitaaliset järjestelmät ja sovellukset… kaikissa näissä on tapahtunut kehitystä, Tokola listaa.
“Tämä tunnustus oli erittäin mieluisa ja mieltä lämmittävä, Caravanlandian perustaja ja toimitusjohtaja Antti Tokola kertoo.”
Tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti sekä asiakkaiden että työntekijöiden tyytyväisyys.
– Työntekijämme ovat motivoituneita, johon varmasti paljon vaikuttaa viihtyisät ja käytännölliset toimintaamme suunnitellut tilat sekä mahtava, avoin ja kannustava työilmapiiri, jossa mielellään otetaan kaikkien äänet kuuluviin.
– Puolestaan asiakastyytyväisyyskyselyissä olemme myös saaneet hyviä arvosanoja ja hyvää palautetta, joka osaltaan myös kannustaa meitä jatkamaan samalla linjalla ja kehittämään sitä edelleen. Yrityksemme toiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, joka myös osaltaan tuo luotettavuutta ja turvaa asiakkaiden suuntaan.
Caravanlandian valikoimasta löytyy tällä hetkellä jopa 140 asuntoautoa ja asuntovaunua. Valikoimassa on sekä uudet asuntoautot että käytetyt matkailuautot – valikoima onkin yksi Suomen laadukkaimmista ja monipuolisimmista.
– Yrityksen johdolla on motivaatio kehittää ja viedä yritystä jatkuvasti eteenpäin. Vierivä kivi ei sammaloidu.
– Haluan vielä jakaa erittäin lämpimät kiitokset meidän asiakkaille ja sidosryhmille. Oikein hyvää joulua ja tulevaa vuotta kaikille, Tokola päättää.
Kari Vainarin matkassa –
Kysy kaikkea karavaaniharrastuksesta
Caravantieteiden dosentti Kari Vainari ratkaisee lukijoittemme kiperimmätkin ongelmat
Onko uudessa asuntoautossa jotakin vialla?
Nimimerkki “Epätietoinen Lohjalta” on erittäin huolestuneena lähestynyt dosenttia kovasti mieltänsä askarruttaneen ongelman kanssa. Uutena karavaaniharrastajana hän on vastikään matkailuauton hankittuaan huomannut, että siirryttyään henkilöautosta uuden matkakodin rattiin, ovat vastaantulevien matkailuajoneuvojen kuljettajat ja monet apumiehen paikalla istuvatkin alkaneet huitomaan hurjasti käsillään hänet kohdatessaan. Epätietoinen ei ole kuitenkaan lukuisista pysähtymisistä ja huolellisista tarkastuksista huolimatta löytänyt autostaan mitään ulkoista vikaa, joten viimeisenä oljenkortenaan hän on kääntynyt dosenttimme puoleen. Mistä vika löytyy?
Arvoisa “Epätietoinen Lohjalta”: Uudessa asuntoautossanne ei erittäin todennäköisesti ole mitään vikaa. Ilmeisesti auton teille myynyt matkailuajoneuvokauppias on vain unohtanut informoida teitä siitä seikasta, että Suomessa karavaanareilla on tien päällä kohdatessaan tapana tervehtiä toisiaan kättä heilauttamalla. Mitään velvoitetta tähän käsitervehdykseen ei toki ole, joten jokainen voi moikata tai jättää tervehtimättä aivan oman harkintansa mukaan. Sen verran yleiseksi karavaanariharrastus on kuitenkin viimeisinä vuosina tullut, että jotkut kokevat tervehtimisen jopa rasitteeksi, koska varsinkin kesäisin lähes joka kolmas vastaantulija saattaa olla jo saman alan harrastaja, joten kuumimpina kesäpäivinä saa karavaanari välillä ajaa maanteillämme käytännössä käsi pystyssä.
Karavaanipiireissä liikkuukin sitkeä huhu miehestä, joka olisi asentanut tuulilasinpyyhkijän moottorin auton sisäpuolelle kojelautaan heiluttamaan mallinukelta irrotettua irtokättä vastaantuleville. Dosentti ei valitettavasti voi täysin vahvistaa kyseisen huhun todenperäisyyttä, mutta suosittelee joka tapauksessa Epätietoiselle karavaanaritervehdyksen kokeilemista. Kaltaistensa tervehtiminen voi aiheuttaa yllättävää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja puhdasta jaettua harrastamisen iloa.
Monenko metrin jatkojohto tarvitaan Ruotsin matkalle?
Nimimerkki “Blondi Pudasjärveltä” kertoo olevansa suunnittelemassa ystävättärensä kanssa ensimmäistä asuntoautomatkaa ulkomaille ja he ovat nyt joutuneet kovaan kiistaan sitä, monenko metrin jatkojohto tarvitaan mukaan Ruotsin matkalle?
Kysyjä on erityisen huolestunut siitä, jos hiusten kähertäminen ei onnistu aamuisin puskaparkeissa, joita he ovat pääasiassa suunnitelleet käyttävänsä majoittuessaan matkan aikana. Ystävätär väittää, että matkalle riittää hyvin normaali ulkokäyttöön tarkoitettu 25 metrin suojamaadoitettu johtokela, mutta blondin mielestä johdon pituus ei voi millään riittää, sillä pelkästään Ruotsin rajalle on jo kotoa huomattavasti pidempi matka. Kumpi on oikeassa?
Arvoisa “Blondi Pudasjärveltä”: Dosentti arvelee ystävättärenne hiuslaadun olevan hieman omaanne tummempi, sillä selkeästi hän on väittelyssänne hieman kysyjää paremmin perillä matkoilla tarvittavien johtojen pituuksista. Kun kyseessä on kuitenkin ns. puskaparkeissa yöpymiset ja runsaasti verkkovirtaa kuluttavat laitteet, ei pisinkään saatavilla oleva jatkojohto tule ratkaisemaan virtaongelmaanne. Ainoa järkevä ratkaisu tilanteeseen onkin varustaa käyttämänne matkailuajoneuvo riittävällä määrällä akkuja sekä invertterillä, joka muuntaa akkujen tarjoaman virran verkkojännitettä vastaavaksi jännitteeksi. Ja jos tarkoitus on nimenomaan viettää aikaa runsaasti verkkovirran ulottumattomissa, kannattaa harkita myös aurinkokennojen asentamista katolle. Näin akut latautuvat lähes jatkuvasti ja virtaa hiusten kähertämiseen riittää paremmin ja pidempään. Dosentti toivottaa Pudasjärven tytöille oikein antoisaa Ruotsin matkaa!
Tarvitsenko enää vetoautoa asuntovaunuuni?
Nimimerkki “Pera Pattijoelta” yöpyi vuosi sitten perheensä kanssa asuntovaunullaan Kalajoella Hiekkasärkillä, missä he näkivät eräänä iltana leirintäalueella kävellessään saksalaisen asuntovaunun, joka liikkui itsestään ilman vetoautoa. Pera hämmästeli vaimonsa kanssa moista kauko-ohjattavaa ihmettä ja nyt hän tahtookin tiedustella dosentilta, voisivatko he Raili-rouvan kanssa laittaa perheen hieman jo savuttavan vetoautona toimivan farmariauton myyntiin? Eli onko Suomesta jo saatavilla moisia itsestään liikkuvia asuntovaunuja, joilla pääsisi sompailemaan komeasti kauko-ohjattuna? Joko Pera pääsee ohjailemaan asuntoautoaan kauko-ohjauksella pitkin Suomen maanteitä vaikkapa istuinryhmän sohvalta käsin? Joutaako Peran nykyinen vaununveturi jo paalaamoon?
Arvoisa “Pera Pattijoelta”: Dosentti uskoo, että olette Kalajoella päässeet todistamaan tilannetta, jossa saksalainen karavaanari on siirtänyt autonsa perässä normaalisti vetämäänsä asuntovaunua muutaman viimeisen metrin matkan kauko- ohjauksella sopivaan leirintäpaikkaan. Viime vuosina lisävarusteet, jotka mahdollistavat asuntovaunun liikuttamisen lyhyitä matkoja renkaisiin voimaa välittävien kauko-ohjattujen sähkömoottorien avulla, ovat yleistyneet kovasti. Pidempään reissaamiseen ne eivät kuitenkaan sovi, joten valitettavasti dosentti ei tässä vaiheessa voi vielä suositella Peralle ja Railille nykyisen vetoauton hävittämistä. Lisäksi dosentti kehottaa Peraa tutustumaan matkailuajoneuvoliikkeissä erilaisiin markkinoilla myynnissä oleviin matkailuautoihin, sillä nehän nimenomaan ovat eräänlaisia itsenäiseen liikkumiseen kykeneviä “asuntovaunuja” ilman erillistä vetoautoa. Onnea matkaan!
Saako vauhdissa käydä vessassa?
Nimimerkki “Pirjon pissahätä” on lähestynyt dosenttia kiperällä kysymyksellä. Tuoreena asuntoauton omistajana Pirjo on miehensä Matin kanssa joutunut kovaan kiistaan siitä, onko sallittua käydä asioimassa täyttä vauhtia liikkuvan asuntoauton vessassa. Pirjo kertoo, että Matti on erittäin innokas automies ja välillä perhe ajaa lomamatkoillaan jopa useiden satojen kilometrien välimatkoja ilman pysähdyksiä. Matin mielestä jokaiselle kilometritolpalle ei kannata pysähtyä pissapysähdykselle, koska tällöin matkanteko hidastuu kovasti. Matti onkin kehottanut Pirjoa käyttämään auton wc:tä aina hädän yllättäessä. Nyt Pirjo tahtoo varmistaa, onko liikkuvassa autossa sallittua käyttää vessaa aina tarpeen tullen? Vai räppäävätkö poliisit pissaamisesta sakot?
Arvoisa “Pirjon pissahätä”: Dosentin on onneksi helppo vastata Pirjon kysymyksiin. Tieliikennelain mukaan liikkuvassa autossa on aina käytettävä turvavöitä, jos sellaiset ajoneuvoon on asennettu. Vessareissu tuskin onnistuu turvavöitä irrottamatta, joten näin laki kieltää moisen vessassa käymisen yksiselitteisesti. Dosentti kehottaakin kuljettajaa löysäämään kaasujalkaa aina hyvien taukopaikkojen kohdalla, sillä sopivin väliajoin pidetyt kahvi- ja pissapysähdykset tunnetusti piristävät matkantekoa ja keventävät kovasti tunnelmaa. Dosentin omien kokemusten mukaan apumiehen paikalla pissaa jalat ristissä pidättelevä matkakaveri ei ole muutenkaan erityisen hyvä kartanlukija tai leppoisa seuralainen. Dosentti toivottaakin Pirjolle perheineen jatkossa paljon paineettomia pikku pysähdyksiä ja kiireettömiä kilometrejä. Tässäpä olivat ensimmäiset “Kysy kaikkea karavaanariharrastuksesta” -palstan kysymykset. Lopuksi dosentti tahtoo kiittää lehden lukijoita erittäin oivallisista kysymyksistä ja toivottaa samalla kaikille karavaanareille kivoja kilometrejä ja turvallista matkaa!
Näin kevään korvalla monessa karavaanariperheessä suunnitellaan jo kuumeisesti seuraavan kesäkauden matkoja koti- ja ulkomaille. Kun kotimaa ja yleisimmät kaupunkikohteet ympäri Eurooppaa on kertaalleen koluttu, alkavat monet etsiä uusia kokemuksia tyypillisten turistinähtävyyksien ulkopuolelta.
Onneksi Euroopasta löytyy runsaasti nähtävää ja koettavaa myös tasokkaissa luontokohteissa, joissa vielä tänä päivänä pääsee nauttimaan puhtaasta luonnosta ja huikeista paratiisimaisista maisemista.
Maailmanperintökohteista on hyvä aloittaa
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco ylläpitää listaa maailmanperintökohteista, joiden se katsoo olevan koko maailman mittakaavassa erityisen suojelemisen arvoisia kohteita. Listalta löytyy paljon suomalaisille karavaanareille tuttuja kaupunki- ja kulttuurikohteita, kuten Lyypekin vanha Hansakaupunki Saksassa, Riikan historiallinen kaupunkikeskusta Latviassa, Venetsia laguuneineen Italiassa sekä monia muita suosittuja nähtävyyksiä ja kohteita eri Euroopan maissa.
Jos Euroopan massaturismin täyttämät kaupungit, kuten Venetsia, on jo useampaan kertaan koluttu ja tungos alkaa ahdistamaan, kannattaa karavaanarin harkita seuraavaksi erilaisiin luontokohteisiin tutustumista.
Luonnonystäville parasta antia ovat kuitenkin Unescon listalle valitut suojeltavat luontokohteet, joiden joukosta voi löytää varsinaisia helmiä. Parhaimmat noista kohteista tarjoavat mahdollisuuden kokea puhdasta paratiisimaista luontoa alkuperäisessä muodossaan, mikä ei tänä päivänä valitettavasti ole enää itsestäänselvyys monellekaan eurooppalaiselle.
Unescon maailmanperintökohteet
• Tavoitteena ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville
• Listalla rakennuksia, kulttuuriympäristöjä ja -maisemia sekä luonnonkohteita
• Suomesta listalle ovat päässeet mm. Merenkurkun saaristo ja Suomenlinna
• Koko lista löytyy osoitteesta http://whc.unesco.org/en/list
Kroatian kansallispuistot tarjoavat aitoja luontoelämyksiä
Jos karavaanarin matka suuntautuu Adrianmeren itäpuolelle, kannattaa matkaohjelmaan ehdottomasti sisällyttää vierailu jossakin kroatialaisessa kansallispuistossa. Kuuluisin näistä lienee Unescon maailmanperintökohteeksi päässyt Plitvice, joka on tunnettu lukuisista vesiputouksistaan sekä monissa vihreän eri sävyissä kimaltavista joista ja järvistä.
Kroatialaisessa Plitvicen kansallispuistossa vesi on niin uskomattoman kirkasta, että jokien ja järvien kalat vaikuttavat olevan aivan vierailijan käsien ulottuvilla.
Plitvicen lisäksi Kroatiasta löytyy useita muitakin tutustumisen arvoisia kansallispuistoja kuten esim. Krka, joka sijaitsee samannimisen vehreän jokilaakson ympäristössä. Usean mantereella sijaitsevan kansallispuiston lisäksi Kroatian rannikon edustalla pääsee tutustumaan merelliseen luontoon ja huikeisiin merestä kohoavaan saaristomaisemiin esimerkiksi Kornatin kansallispuistossa.
Kroatialaisen KRKA:n kansallispuiston lukuisat vesiputoukset vakuuttavat kauneudellaan.Dalmatian rannikolla Kornatin kansallispuistossa suojellaan alkuperäistä karua saaristoa.
Kaikki nämä edellä mainitut kansallispuistot ovat onneksi karavaanareille helposti tutustuttavissa, sillä aivan niiden läheisyydestä löytyy lukuisia hyvätasoisia leirintäalueita, joista käsin on hyvä tehdä päiväretkiä alueen nähtävyyksille.
Saksin Sveitsi yllättää omalaatuisilla maisemilla
Kaikkia tutustumisen arvoisia kohteita ei luonnollisestikaan löydy Unescon maailmanperintökohteiden listalta, mutta onneksi karavaanarilla on se etu puolellaan, että vapaasti omien aikataulujen ja reittien mukaan liikkuessaan eteen saattaa tulla ihan sattumaltakin hienoja matkakohteita. Saksan ja Tšekin rajaseudulla Elben jokilaakson ympärillä sijaitseva Saksin Sveitsi on hyvä esimerkki kohteesta, joka ainutlaatuisuudestaan huolimatta ei ole ainakaan vielä erityisesti suuren yleisön tietoisuudessa.
Saksin Sveitsi on hiekkakivivuoristoinen alue, joka alkaa Saksasta Dresdenin kaupungin alapuolelta ja jatkuu Tšekin rajan yli kohti etelää. Nimensä alue lienee saanut hieman Sveitsiä muistuttavista vuoristoisista maisemistaan, mutta hiekkakivikallioiden ja rosoisten vuorten keskellä liikkuessa ympärillä avautuva näkymä on paremminkin kuin jostain menneestä maailmasta tuhansien vuosien takaa ja niinpä hyvällä mielikuvituksella varustettu matkailija voisi helposti kuvitella hiekkakivikallioiden sekaan vaikkapa muutaman dinosauruksen juoksentelemaan.
Maisemat Saksin Sveitsissä muistuttavat menneistä ajoista. Yksi alueen kuuluisimmista nähtävyyksistä on Bastein silta, josta käsin matkailijat ovat jo 1800-luvulta lähtien ihailleet ympäröiviä hiekkakivikallioita.
Slovenian Bled-järvi Alppien syleilyssä
Kroatian pienestä naapurimaasta Sloveniasta löytyy myös upea matkakohde, joka oli ennen Jugoslavian hajoamista vain harvojen saatavilla. Entisen Jugoslavian eliitti presidentti Titon johdolla sai nauttia Bled-järven mahtavista maisemista ja alueen leudosta säästä, mutta tavallisella kansalla ei ollut tuolloin mitään asiaa noihin maisemiin.
Slovenialaisen Bled-järven maisemia pääsee halutessaan ihastelemaan vanhojen viehättävien joutsenkeulakoristeltujen veneiden kyydistä.
Onneksi nykyään on toisin ja järven ympäriltä löytyy useita tasokkaita leirintäalueita, joista käsin kuka tahansa pääsee kätevästi tutustumaan ympäröivien Juliaanisten Alppien vaikuttaviin maisemiin ja kauniin Bled-järven ympäristöön. Eräs hieman erikoinen mutta hurjia näköaloja tarjoava tapa tutustua alueeseen onkin kuumailmapallolento Bled-järven ja vuorten yllä.
Kuumailmapallolento Juliaanisten Alppien ja Bled-järven yllä tarjoaa kirjaimellisesti huimaavia maisemia.
Kauneus on katoava luonnonvara
Kaikesta aktiivisesta luonnonsuojelutyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä huolimatta luonnonkauneus ja luonnonvaraiset paikat ovat vähitellen katoamassa maailmasta. Ympäri Eurooppaa sijaitsevat kansallis- ja luonnonpuistot ovat eräitä viimeisiä suojasatamia, missä matkailija vielä pääsee tutustumaan luontoon, eläimiin ja kasvillisuuteen sellaisina, minkälaisina ne olivat tuhansia vuosia ennen ihmisen mukanaan tuomaa saastuttamista ja kuluttavaa hyödyntämistä.
Karavaanarin kannattaa muistaa myös rentoutua lomallaan. Aurinko, lämpö, luonto ja kauniit maisemat tarjoavat parhaat mahdolliset puitteet rentouttavaan lomanviettoon.
Jos luonto ja luontoarvot vähääkään kiinnostavat, kannattaa karavaanarin valita ensi kesän matkareitilleen joku Euroopan lukuisista kansallispuistoista. Kaupunkikohteiden kiireisen rytmin jälkeen lyhytkin luonnossa vietetty aika tarjoaa miellyttävän hengähdystauon sekä mielelle että ruumiille. Ja kun onnistuu valitsemaan oikeat kohteet, kokee karavaanari lomallaan taatusti enemmän kuin uskalsi toivoakaan.
